Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii muutoksia tavassamme liikkua

Liikenne on Euroopassa merkittävä kasvihuonekaasupäästöjen lähde, ja erityisesti kaupunkien henkilöautoliikenne tuottaa paljon CO₂-päästöjä. Samaan aikaan monet arjen matkat ovat lyhyitä – esimerkiksi puolet päivittäisistä matkoista on vain muutaman kilometrin mittaisia. Juuri näillä matkoilla piilee iso mahdollisuus: pyöräily tarjoaa konkreettisen ja tehokkaan keinon vähentää liikenteen päästöjä. Verrattuna autoihin polkupyörät eivät tuota pakokaasuja lainkaan, ja lihasvoimalla kulkeminen on siksi yksi puhtaimmista liikkumismuodoista. Ilmastonmuutos ja pyöräily liittyvätkin yhteen, josta kertoo tutkimukset.

 

 

Oxfordin yliopiston tutkimus vahvisti pyöräilyn ilmastohyödyt

Viime vuosina julkaistut eurooppalaiset tutkimukset osoittavat johdonmukaisesti, että pyöräilyn edistäminen leikkaa tehokkaasti hiilidioksidipäästöjä. Esimerkiksi Oxfordin yliopiston teki tutkimuksen, johon osallistui liki 2000 ihmistä seitsemässä kaupungissa. Tutkimuksessa huomattiin, että jo yhdellä päivittäisellä siirtymällä autosta pyörään on merkittävä vaikutus: yhden ihmisen vuotuiset päästöt voivat pienentyä jopa noin puoli tonnia​.

Jos riittävän moni kaupunkilainen tekee tämän muutoksen, vaikutus kumuloituu. Laskelmien mukaan jo kymmenesosan väestöstä siirtyessä kulkemaan pyörällä osa matkoistaan, koko kaupunkiliikenteen päästöt voivat pudota useita prosentteja​.

Pyöräilyn lisääminen ei yksin ratkaise ilmastokriisiä, mutta se on tärkeä palanen päästövähennyksiä – vieläpä varsin kustannustehokkaasti ja nopeasti toteutettavissa.

Pyöräily-ystävällinen infrastruktuuri on avainasemassa

Ihmiset pyöräilevät herkemmin, kun se on turvallista, vaivatonta ja sujuvaa. Kunnat voivat edistää tätä rakentamalla hyviä pyöräteitä, tarjoamalla käteviä pyöräyhteyksiä kaupunginosasta toiseen sekä huolehtimalla pyöräpysäköinnistä. Pyöräkatokset ja turvalliset pyörätelineet esimerkiksi joukkoliikenteen solmukohdissa tekevät yhdistelmämatkoista helpompia: pyörän voi jättää asemalle suojaan ja hypätä junaan tai bussiin jatkamaan matkaa. Kun infra on kunnossa, yhä useampi uskaltaa jättää auton kotiin ja valita pyörän. Eurooppalaiset esimerkit puhuvat puolestaan – kaupungit, joissa on kattava pyöräilyinfra, saavuttavat jopa 30–40 %:n pyöräilyosuuden liikenteessä, mikä on moninkertainen verrattuna kaupunkeihin, joissa pyörätieverkosto on puutteellinen​.

Toisin sanoen, investoinnit pyöräilyyn suoraan lisäävät pyöräilyn määrää ja vähentävät samalla autoilun aiheuttamia päästöjä.

Toisaalta Ilmatieteen laitoksen ja ympäristöinstituutioiden arvioissa on todettu, että ilmastonmuutoksen myötä ”lumettoman kauden piteneminen helpottaa pyöräilyä, mutta tuulisuuden ja sateiden lisääntyminen voi ajoittain vähentää sen houkuttelevuutta”. Toisin sanoen, lauhemmat talvet voivat tuoda lisää pyöräilypäiviä, mutta jos sateet yleistyvät ympärivuotisesti, haasteet eivät täysin poistu.

 

 

Ilmastohyödyt tuovat mukanaan paljon hyötyjä

Jokainen auto, joka korvautuu pyörällä, tarkoittaa vähemmän pakokaasuja ilmakehässä – ja myös vähemmän melua sekä puhtaampaa kaupunki-ilmaa. Pienemmät päästöt auttavat kaupunkeja saavuttamaan ilmastotavoitteitaan, mutta pyöräilyn edistäminen on paljon enemmän kuin pelkkä ilmastoteko. Se on myös terveysteko ja viihtyvyysteko. Pyöräilevät ihmiset liikkuvat enemmän ja voivat tutkitusti paremmin:

• säännöllinen arkiliikunta ehkäisee mm. sydän- ja verisuonitauteja ja
• parantaa hengitysilman laatua kaupungissa, kun autot vähenevät.
• Samalla kaupunkien melutaso laskee ja
• kadut ruuhkautuvat vähemmän, mikä lisää kaikkien viihtyvyyttä.

Pyöräily luo kaupunkiin myös uudenlaista elävää katukuvaa.

Keskeiset havainnot tuoreista tutkimuksista ja raporteista

• Pyöräilyn merkittävä ilmastovaikutus yksilötasolla: Eurooppalaisessa 7 kaupungin tutkimuksessa havaittiin, että säännöllisesti pyöräilevien ihmisten päivittäiset liikenteen CO2-päästöt olivat keskimäärin 84 % alhaisemmat kuin niiden, jotka eivät pyöräilleet​. Tämä korostaa, kuinka suuri ero liikkumistavan valinnalla on yksilön hiilijalanjälkeen.
• Päivittäinen pyörämatka vähentää päästöjä tuntuvasti: Samassa tutkimuksessa laskettiin, että yhden päivittäisen automatkan korvaaminen pyörällä voi pienentää henkilökohtaisia vuosipäästöjä noin 0,5 tonnia. Jos 10 % väestöstä tekisi vastaavan muutoksen, kokonaispäästöt henkilöautoliikenteestä vähenisivät arviolta 4 %. Toisin sanoen pienetkin muutokset arjen liikkumisessa skaalautuvat merkittäviksi päästövähennyksiksi yhteiskunnan tasolla.
• Aktiivinen liikkuminen voi leikata neljänneksen liikenteen päästöistä: Edellä mainittu tutkimus arvioi, että siirtymällä kestäviin kulkutapoihin (kuten pyöräilyyn ja kävelyyn) yksilön liikenteen hiilipäästöjä voisi vähentää jopa 25 %​. Tämä korostaa pyöräilyn ja muun aktiiviliikenteen merkittävää roolia ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, etenkin kun tieliikenne on yksi suurimpia päästölähteitä Euroopassa.
• Lyhyiden automatkojen vaihtaminen pyörään säästää päästöjä (Ranska): Tuoreen ranskalaisen tutkimuksen (julkaistu 2023) mukaan, jos 25 % kaikista alle 10 km automatkoista tehtäisiin pyöräillen, vähenisivät liikenteen CO2-päästöt noin 0,7 miljoonaa tonnia vuodessa. ​Samalla pyöräilyn tuomat terveyshyödyt kasvaisivat jopa kolminkertaisiksi, mikä alleviivaa pyöräilyn kaksoishyötyä: se vähentää päästöjä ja parantaa kansanterveyttä.
• Suomalainen näkökulma – Oulun esimerkin voima: Ilmastotuuppaus-hankkeen (2024) selvityksessä todetaan, että Oulussa työmatkapyöräilyn osuus on huomattavasti suurempi kuin muualla Suomessa (etenkin talvisin). Arvioiden mukaan, jos kaikilla Suomen kaupunkiseuduilla pyöräiltäisiin työmatkat yhtä usein kuin Oulussa, saavutettaisiin terveyshyötyjen lisäksi merkittäviä ilmastohyötyjä. Pyöräilyn päästövähennyspotentiaali on arvioitu olevan samaa suuruusluokkaa kuin monilla muilla fossiilittoman liikenteen tiekartan toimilla​ – sähköpyörien yleistyminen voisi kasvattaa potentiaalia entisestään.
• Pyöräily-ystävällinen infra tuottaa mitattavia päästövähennyksiä: Kaupunkien konkreettiset pyöräilyhankkeet Euroopassa ovat osoittaneet päästöjen vähenevän, kun infra paranee. Esimerkiksi EU-rahoitteinen hanke Poznańissa (Puola) kasvatti pyöräilyä: uutta baanaverkostoa käyttää noin 600.000 pyöräilijää vuodessa, mikä tuottaa arviolta 132 tonnin vuotuiset CO2-säästöt. Sibiussa (Romania) taas 3,6 km:n uusi jokivarren pyörätie rakennettiin tavoitteena vähentää paikallisia liikennepäästöjä noin 1,1 % interventioalueella​. Nämä esimerkit havainnollistavat, että investoinnit pyöräteihin ja -reitteihin näkyvät suoraan kasvaneena pyöräilynä ja pienempinä päästöinä.
• Kattava pyöräilyinfra nostaa pyöräilyn kulkutapaosuutta: Euroopassa on kaupunkeja, joissa jopa 40 % matkoista tehdään pyörällä – erityisesti niissä kaupungeissa, jotka ovat panostaneet laajaan pyörätieverkostoon, turvallisiin pyöräpysäköinteihin ja muuhun infraan. Sen sijaan autokeskeisillä alueilla pyöräilyn osuus voi jäädä pariin prosenttiin. Pyöräily-ystävällinen kaupunkiympäristö siis suoraan edistää kestävää liikkumista vähentämällä autoilun tarvetta ja siihen liittyviä päästöjä.

 

 

Entäpä meidän piskuinen Suomi?

Suomessa on hyviä malleja ja mahdollisuuksia. Meillä Oulun kaupunki tunnetaan maailmallakin esimerkkinä pyöräilyn edelläkävijästä: siellä on panostettu pyöräteihin ja niiden talvikunnossapitoon niin hyvin, että pyöräily on ympäri vuoden varteenotettava vaihtoehto. Monissa muissakin kunnissa on viime vuosina rakennettu uusia pyöräväyliä ja -siltoja, ja valtio on tukenut kävelyn ja pyöräilyn edistämistä erityisillä investointiohjelmilla. Nämä toimet on syytä nähdä osana ilmastotyötä. Ilmastopaneelin ja liikennealan asiantuntijoiden viesti on selvä: ilman liikenteen päästövähennyksiä Suomikaan ei saavuta hiilineutraaliustavoitettaan. Pyöräilyn edistäminen on keino, joka on jo nyt kunnilla käytettävissä – sitä voidaan vauhdittaa esimerkiksi kaavoituksella, liikennesuunnittelulla ja riittävällä rahoituksella pyöräinfraan.

 

 

Myös sähköpyörien suosion kasvu tarjoaa tilaisuuden saada uusia käyttäjäryhmiä satulaan pidemmilläkin matkoilla, mikä edelleen kasvattaa päästövähennyksiä.

 

 

Pyöräilyyn panostaminen kannattaa monella tasolla

Se on investointi terveempään, viihtyisämpään ja vähäpäästöisempään kaupunkielämään. Ilmastonmuutoksen torjunnassa jokainen tonni CO₂ vähemmän on askel oikeaan suuntaan – ja pyöräilyn edistäminen on keino, jolla kunnat voivat vähentää päästöjä suhteellisen nopeasti ja samalla parantaa asukkaidensa hyvinvointia. Polkupyörä on pieni kulkuneuvo, mutta sen yhteiskunnallinen vaikutus on yllättävän suuri. Siksi pyöräily ja ilmastonmuutos kuuluvat tiiviisti yhteen: lisää pyöräilyä tarkoittaa vähemmän päästöjä, kestävämpää liikkumista ja parempaa huomista meille kaikille.

Tätä aihetta on mietitty aiemminkin blogiosuudessamme, lue lisää aiheesta ”Mitä hyötyä pyöräilystä on isossa kuvassa?”